Viisi vuotta sitten
Se tapahtui sattumalta sateisena perjantai-iltana, kun taivas oli harmaa ja ilma latautunut kipinöivän sähköiseksi. Galene oli ollut vierailemassa ystävänsä luona Galwayn läheisyydessä sijaitsevassa pikkukylässä keskellä Irlannin maaseutua, tuiki tietämättömänä siitä, mitä reissusta seuraisi. Daláigh ei ollut erityisen tunnettu tai suuri paikka, kaikki kylän hulppeat pari tuhatta asukasta tunsivat toisensa. Colmilla oli tapana vitsailla, että Daláighiin tulevien ihmisten unelmat kuolevat, sillä mies oli itse haaveillut oman kirjakaupan perustamisesta idylliseen pikkykylään, mutta päätynytkin tympeään toimistotyöhön paikalliseen paperitoimistoon. Galene ei välittänyt lapsuudenystävänsä jyrkästä katkeruudesta, vaan ihastui luonnon ympäröimään ja rauhalliseen kylään ja sen ihmisiin. Se erosi niin kovasti Dublinin hälinästä ja kiireestä, ja toi virkistävää vaihtelua ikinuorelle luonnonlapselle. Galene oli kävelemässä hiekkatietä pitkin läpimärkänä, 99% varma olevansa eksynyt ja katuen päätöstään uhmata ulvovaa myrskytuulta ja kasvoja vasten piiskaavaa sadetta, kun puiden välissä välkähti hohtava valopilkku. Hän oli ensin luullut näkevänsä harhoja ja ajatellut jatkavansa päämäärätöntä kulkuaan, mutta päätynyt lopulta siihen tulokseen, että metsässä murhatuksi tuleminen ei pahentaisi hänen tilannettaan merkittävästi. Siispä epämääräisen valon seuraaminen ei Galenen mielestä ollut se huonoin päätös – eikä se ollutkaan, näin jälkikäteenkään ajatellen. Valoläiskä paljastui oksien ja pensaiden läpi tunkeutumisesta juontuneiden haavojen jälkeen ränsistyneen tilan pihavaloksi. Tilukset olivat autioita ja keskellä pihaa nökötti rappeutunut "FOR SALE"-kyltti. Galene muistaa yhä, mitä hän tunsi katsellessaan tuota hylättyä kartanoa ja tallia ja niiden rakoilevia maalipintoja hämärässä. Hän muistaa pienen liekin syttyneen rinnassaan ja kasvaneen hehkuvan polttavaksi tulimyrskyksi, täynnä iloa ja toivoa ja määrätietoisuutta hänen katsellessaan kartanon pääovien yläpuolelle painettuja hopeisia kirjaimia. VALLOMA. Uusi unelma, jotain mitä tavoitella. Kaikki unelmat eivät tulleet kuolemaan Daláighiin. Eivät ainakaan ne, jotka syntyvät siellä, ja jotka herättävät sellaista paloa, joka pistää koko maailman hehkumaan. Valloma oli sellainen unelma: tarpeeksi voimakas liekehtiäkseen kaiken sen sateen ja tuulen keskellä. |